Vaaliteemat

MIKSI OLEN MUKANA VAALEISSA?

Näin jälkeenpäin on helppo todeta, että kipinä ehdokkuuteeni syttyi Tiutisen kyläkoulun kohtalosta. Kirjoitin asiasta mielipidekirjoituksen Kymen Sanomiin, mutta silloin en ollut ajatellut lähteväni mukaan politiikkaan, vaan tarkoituksenani oli pyrkiä vaikuttamaan asiaan, jota mielestäni perusteltiin väärin. Ehdokkaaksi päätin lähteä, kun minua kysyttiin mukaan. En ole mukana itseäni varten, vaan auttaakseni kotikaupunkiani Kotkaa ja sen asukkaita. Tehdään Kotkasta yhdessä Suomen asukasystävällisin kaupunki.

MIKSI ÄÄNESTÄISIT MINUA?

 

Kotka tarvitsee uusia ajatuksia ja osaamista. Lähdin ehdolle kunnallisvaaleihin nyt ensimmäistä kertaa, koska uskon monipuolisesta osaamisestani ja kansainvälisestä tutkijakokemuksesta olevan hyötyä yhteisten asioiden hoitamisessa. Olen väitellyt filosofian tohtoriksi talousmaantieteestä kesällä 2015. Koen, että talousmaantieteen osaamiseni sekä aluekehitysprosessien tunteminen auttaisivat Kotkan taantuvan kehityskierteen katkaisemisessa. CV:ni ja julkaisuluetteloni osoittavat, että en pelkää työtä.

 

Jos polkuriippuvaa kehitystä ei saada Kotkassa käännettyä, jatkamme myös tulevaisuudessa talousongelmien ja palvelujen leikkaamisen polulla. Siksi Kotkan on nyt uudistuttava kohentaakseen elinvoimaansa. Koen elinvoiman tärkeäksi, koska siten voimme saada Kotkaan uutta työtä ja työpaikkoja.

 

Menestyksen eteen ei ole Kotkassa oikotietä. Aluekehitys ei tunne lottovoittoja, joten pienetkin asiat ratkaisevat. Pitää muistaa, että jo yksikin uusi työpaikka synnyttää lisää työtä paikallistalouteen. Suosimalla paikallisia tuotteita, lisäämme rahan sekä työn määrää paikallistaloudessa. Esimerkiksi Enossa paikallisen metsähakkeen käyttö öljyn sijaan on kolmessa pienessä lämpövoimalaitoksessa tuottanut paikallistalouteen yhteensä 60-70 työpaikkaa vuosina 2001-2015. Muutos lähtee liikkeelle hyvinkin pienistä asioista.

 

Haluan edistää tulevalla vaalikaudella asioiden kokonaisvaltaista käsittelyä, luoda avoimuutta päätöksen tekoon sekä osallistua kaupunkistrategian luomiseen. Haluan, että Kotkalle luodaan omanlainen strategia, joka kiinnittyy kaupungin vahvuuksiin ja juurtuu siten paikallistalouteen.

 

Kotkan vahvuudet löytyvät teollisesta perinteestä, liikenneinfrastruktuurista, luonnonresursseista ja niiden jalostamisesta, merestä, ammattikorkeakoulusta ja muista koululaitoksista, kulttuurista, lähipalveluista sekä tietysti meistä kotkalaisista. Vain keskittymällä paikallisiin vahvuuksimme voimme kääntää Kotkan taantuvan kehityksen menestykseksi. Mahdollisuuksia Kotkassa on paljon, mutta nyt meidän täytyy vain aktiivisesti tarttua niihin! Pitää muistaa, että aluekehityksessä passiiviset alueet jäävät aina paitsioon.

 

KÄÄNNETÄÄN KOTKAN KEHITYSSUUNTA YHDESSÄ!

 

Tarvitsemme Kotkassa lisää työpaikkoja ja koulutusta sekä turvaa lähipalveluista!

 

Alla oleva kuva todentaa työpaikkojen häviämisen. Tarjoamalla koulutusta kaikille nuorille sekä panostamalla aikuiskoulutukseen parannamme yksilöiden työllistymismahdollisuuksia.

 

Alhainen koulutustaso vähentää myös yritysten halukkuutta sijoittua Kotkaan ja se myös heikentää yleisesti mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Vuonna 2016 tehdyssä Keskuskauppakamarin selvityksessä kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee sijaintipaikkansa osaavan työvoiman perusteella. Saman selvityksen mukaan Kymenlaaksossa 44 prosenttia yrityksistä koki osaavan työvoiman saatavuuden ongelmalliseksi.

Olen valinnut vaaleihin 3 erityistä teemaa, joita aion edistää tosissani, mikäli minut valitaan kaupungin valtuustoon. Nämä kaikki teemat ovat sellaisia, joissa tarjoan uusia ajatuksia ja näkemystä Kotkan kehittämiseksi.

VAALIKAUDELLA HALUAN EDISTÄÄ KOTKAN

 

2. KOULUTUSTASON NOSTAMISTA

 

Kotkassa taantuma on koskettanut viime vuosina erityisesti niitä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Työpaikat, joilla ei vaadita peruskoulun jälkeistä tutkintoa, vähentyivät 1325 työpaikalla. Tämä luku vastaa noin puolta Kotkan työpaikkojen lukumäärän vähennyksestä vuosina 2008–2014.

 

Koska koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia tulee Kotkassa panostaa nuorten peruskoulun jälkeiseen koulutukseen mutta myös aikuiskoulutukseen.

 

Kotkassa koulutustaso on alempi kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Niinpä koulutustason kasvattamisessa on myös käyttämätöntä kehityspotentiaalia. Alhainen koulutustaso vähentää yritysten halukkuutta sijoittua Kotkaan ja se myös heikentää yleisesti mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Vuonna 2016 tehdyssä Keskuskauppakamarin selvityksessä kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee sijaintipaikkansa osaavan työvoiman perusteella. Saman selvityksen mukaan Kymenlaaksossa 44 prosenttia yrityksistä koki osaavan työvoiman saatavuuden ongelmalliseksi.

 

Koulutustason kasvun voidaan ennakoida lisäävän myös yrittäjyyttä, jota Kotkassa on muuhun maahan verrattuna vähän.

 

Koulutustason parantuminen lisää myös kaupungin verotuloja. Tämä tapahtuu paitsi pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien sakkojen vähentymisenä, mutta myös kaupunkilaisten kasvavien nettotulojen myötä.

 

3. LÄHIPALVELUJEN TURVAAMISTA

 

Palvelujen tehokas käyttö edellyttää, että palvelut sijaitsevat lähellä käyttäjiä. Siksi meidän tulisi käyttää kaupungissamme enemmän hyväksi paikkatietoa asuinalueiden ominaisuuksista ja asukkaista, sillä näin voimme räätälöidä asuinalueiden palveluita asukkaiden tarpeiden mukaan. Näin luodaan Kotkasta asukasystävällinen kaupunki meille kaikille ja tehostetaan palvelujen käyttöä.

 

Lähipalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille ja vanhuksille. Heillä ei useinkaan ole mahdollisuutta kulkea pitkiä matkoja palveluiden perässä. Siksi meidän tulisi kaikin keinoin pyrkiä turvaamaan lähipalvelut.

 

Sote-palveluissa Kotkassa palveluverkkoa tulisi optimoida siten, että nämä palvelut sijoittuisivat lähelle terveysongelmien kasautumia. Palvelujen saavutettavuus on tärkeä osa palvelutuotantoa, sillä terveyspalvelujen huonon saatavuuden on todettu vähentävän niiden käyttöä ja lisäävän siten terveyserojen kasvua. Tällä tulisi olla merkitystä erityisesti Kotkassa, jossa tutkimustemme perusteella asuinalueiden väliset terveyserot ovat jo ennestään suuret.

 

Jos palvelut ovat vaikeasti saavutettavissa, voi hoitoon hakeutumiset pitkittyä ja aiheuttaa sitä kautta kasvavia kustanuksia. Täytyy myös muistaa, että alemman sosioekonomisen taustan asuinalueilla resurssit liikkumiseen ovat usein muita alueita heikommat. Siksi myös näillä asuinalueilla tarvitaan lähipalveluita.

 

Kehitetään Kotkasta edelläkävijä innovatiivisissa lähipalveluissa. Tämä tapahtuu yhteispalveluilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla.

 

Miksi aina valitsemme helpon ratkaisun ja lakkautamamme lähipalveluja keskittämällä niitä suurempiin kokonaisuuksiin? Miksi aina ensisijainen vaihtoehto on sulkea esimerkiksi koulut? Miksi emme hyödynnä esimerkiksi koulurakennuksiin liittyviä mahdollisuuksia täysimääräisesti?

Tässä ajatuksiani 18.3 pitämästäni alustuksestani Pysyykö Kotka muutoksessa mukana-keskustelutilaisuudesta.

 

Tilaisuudessa oli mukana Ville Skinnari, Sirpa Paatero ja Juhani Pekkola.

 

Aluekehitystä koskevat tutkimuksemme osoittavat, että Kotkan kehitys kääntyy panostamalla paikkaperustaiseen kehittämiseen. Lisäksi olemme mallintaneet, että muuttoliikkeen kyky tasapainottaa aluellisia työttömyyseroja on huono. Siksi työttömyys edellyttää paikallisia ratkaisuja. Paikallinen kehittäminen onkin keino lisätä luonnonvarojen, pääoman ja työvoiman käyttöastetta. Myönteinen aluekehitys ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Siksi siihen on jatkuvasti panostettava ja sille on luotava aktiivisesti uusia paikallisia edellytyksiä elinkeinorakenteen evoluution edetessä.

 

Pääkaupunkiseudun kasvu ei pelasta Kotkaa, jos yritys toimintamme ei kytkeydy vahvemmin pääkaupunkiseutuun. Pendelöinti eli työssäkäynti Helsingissä ei ole ratkaisu, koska moottoritie kulkee molempiin suuntiin. Lisäksi pääkaupunkiseudun etuna on sen suuret työmarkkinat: pääkaupunkiseudulla on yli 600 000 työpaikkaa - Kotkan seudulla noin 29 000 työpaikkaa.

 

1. ELINVOIMAN KASVATTAMISTA

 

Kotkan kehitys on lukkiutumassa taantumiskierteeseen ja sen kääntäminen vaatii panostusta kaupungin elinvoimaan. Kotka ei ole uudistunut riittävästi vuoden 2008 taantuman jälkeen, mikä näkyy korkeana työttömyysasteena.

 

Jos taantumiskierre pitkittyy, tulee kehityssuunnan kääntämisestä vaikeaa, koska polkuriippuvaisuus syö koko ajan Kotkan kehitysedellytyksiä. Tämä ilmenee esimerkiksi kaupungin talousongelmien muodostumisena pysyviksi. Niinpä jos elinvoimaisuutta ei paranneta, jatkuvat palvelujen leikkaamiset ja talousongelmat myös tulevaisuudessa.

 

Kotkan kehitys kääntyy, kun aktiivisella paikallisiin mahdollisuuksiin kiinnittyvällä kehittämisellä lisätään paikallisten resurssien käyttöä. Kotkan menestyminen on riippuvaista sen omasta paikallisesta kehityksestä ja sitä kautta paikallistaloutensa uusiutumisesta.

 

Pääkaupunkiseudun kasvu ei ulotu Kotkaan niin voimakkaana, että voisimme laskea sen varaan tulevaisuutemme. Tämä näkyy esimerkiksi katsomalla työssäkäyntitilastoja Porvoon seutukunnasta. Porvoossa nettohyöty oman seutukunnan ulkopuolella työssäkäyvistä on noin 13 prosenttia työllisistä. Rantaratakaan ei meitä pelastaisia, kun oikoratakaan ei ole vaikuttanut radikaalisti Lahden kehitykseen. Kiskot ja moottoritiet vievät molempiin suuntiin, joten näitä tärkeämpää on se, mitä tehdään liikenneväylien päissä.

 

Pitää myös muistaa, että Kotkassa asuvista työllisistä noin 70-80 prosenttia tulee jokatapauksessa käymään töissä kotikunnassaan. Siksi elinvoiman kehittämisen painopiste on oltava paikallistaloudessa.

Paikkaperustaisen kehittämisen tulisi ohjata aluekehitystyötä Kotkassa. Ajatus lähtee siitä, että paikalliset toimijat tuntevat parhaiten alueensa historian ja nykyiset mahdollisuudet. Paikallisia toimijoita tarvitaan myös siksi, että elinkeinostrategian luomiseen ei ole oikopolkua. Strategiaa ei voi kopioida muualta, sillä alueet ovat lähtökohtaisesti kehityspoluiltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia. Siksi tarvitsemme Kotkassa omaleimaisen kaupunkistrategian.

 

Omaleimaisuuden lisäksi avaimena on aktiivisuus ja se, että aluepolitiikkaan ei tule "luottaa sokeasti". Itseasissa nykyinen kasvukeskuksien vahvistamiseen pohjautuva aluepolitiikka ei ulotu valtaosaan maata.

Alla olevassa diassa muutamia konkreettisempia toimia, joita Kotkassa tulisi tutkimustietoon pohjautuen edistää. Näiden kaikkien toimien taustalla on oltava uudet ajatukset ja toimintatavat.

Kotkassa tulisi myös kiinnittää huomiota alueelliseen erilaistumiseen. Työpaikkojen menetys on kohdellut hyvin eri tavoin: korkean sosioekonomisen taustan asuinalueet ovat menestyneet ja työttömyys on kohdentunut erityisesti alemman sosioekonomisen taustan asuinalueille. Palvelutuotannossa tulisi huomioida asuinalueiden väliset erot väestörakenteessa. Hajautunut yhdyskuntarakenne edellyttää yhdessä alueellisen erilaistumisen kanssa lähipalveluita. Lähipalveluilla luodaan asukasystävällinen Kotka!

Muista äänestää uutta näkemystä ja osaamista valtuustoon!

Copyright @ All Rights Reserved