Aloitussivu

70

 

OLLI LEHTONEN

ELINVOIMA . KOULUTUS . LÄHIPALVELUT

Huh huh :) Nyt on vaalit ohitse ja matka jatkuu eteenpäin. Kokemus oli raskas, hieno ja opettavainen. Torikeskustelut toivat elämään uutta perspektiiviä. Toivon, että asiat muuttuvat paremmiksi.

 

Kiitokset vielä kerran äänestäjille ja kaikille tukijoille. Erityiskiitos perheelle ja lähimmällä tuttavapiirille! Olen iloinen 80 äänestä. Se on paljon näistä lähtökohdista. KIITOS!

 

 

KUKA OLEN?

Olen kotkalainen aluekehityksen erikoistutkija ja väitellyt filosofian tohtoriksi talousmaantieteestä vuonna 2015. Tutkin työssäni Luonnonvarakeskuksessa alueiden, paikallistalouksien ja hyvinvoinnin kehitystä. Toimin sivutoimisesti myös opettajana Itä-Suomen yliopistossa, vedän pientä konsulttitoimistoa sekä olen aktiivisesti varapuheenjohtajana mukana Maaseudun uusia aika -yhdistyksessä. Kuntavaaleissa olen ensimmäistä kertaa mukana.

Koen, että Kotka tarvitsee muutosta ja uusia tekijöitä, joilla on ajatusta siitä, miten Kotkan taantuva kehityssuunta saadaan käännettyä kasvuun. Kotka ei ole toipunut vuoden 2008 lamasta ja siksi näen uuden valtuuston tärkeinpänä tehtävänä Kotkan elinvoimaisuuden kasvattamisen. Omat vaaliteemani ovatkin elinvoima, koulutus ja lähipalvelut, jotka muodostavat yhdessä uuden menestyvän Kotkan.

Nimi: Olli Lehtonen

Syntymäaika: 20/4/1981

Kansalaisuus: Suomi

Asuinpaikka: Metsola, Kotka

Email: yhteys@olli-lehtonen.fi

Tässä linkki minun CV:hen

Tässä linkki tieteellisiin julkaisuihini

ISI VALTUUSTOON NUMEROLLA 70!

Kipinä ehdokkuudelle näissä kuntavaaleissa syttyi Tiutisen kyläkoulun kohtalosta ja siitä syntyneestä ärsytyksestä yhteisten asioiden hoitoa kohtaan. Koin, että Tiutisen koulun lakkauttaminen oli väärin ja se tehtiin liian kapeakatsoisesti. Koulun lakkauttamisella menetimme valttikorttimme. Tiutista kehittämällä olisimme voineet houkutella pääkaupunkiseudun asukkaita asumaan Suomenlahden rannoille ainutlaatuiseen entiseen kalastajakylään. Päätös oli huono myös siinä mielessä, että meillä ei ole Kotkassa varaa menettää hyvätuloisia veronmaksajia ympäristökuntiin. Mielestäni kaupungin tulee investoida palveluihin, jotta saamme verotuloja. Kun koulun lakkauttamisesta syntynyt säästö suhteutetaan Tiutisen alueen verotuottoon, kääntyy lakkautuspäätös tappiolliseksi, jos alueen verotuotot laskevat muutamalla prosentilla. Tämä on varsin todennäköinen skenaario, koska Tiutisen asuinalue on ollut lapsiperheiden suosiossa. Tiutisen koulua koskevasta kirjoituksesta voit lukea enemmän välilehdeltä Mielipidekirjoituksia.

 

Tiutisen koulun lakkauttaminen edustaa minusta huonoa päätöksentekoa, jossa asiaa on tarkasteltu vain koulutoimen näkökulmasta. Toivoisin, että Kotkassa voitaisiin tulevaisuudessa päätöksiä tehdä kokonaisvaikutusten perusteella. Kaupungin tuloja ja menoja tulisi myös voida arvioida vähintään kaupunginosittain, koska vain näin voimme hahmottaa kaupungin meno- ja tulovirtoja kokonaisvaltaisesti. Tämä meno- ja tulovirtojen paikkasidonnaisuus auttaa hahmottamaan sitä, mistä verotulot syntyvät ja toisaalta, minne kaupungin menot kohdentuvat. Tällöin voisimme paremmin välttää Tiutisen koulun lakkauttamisessa esiintynyttä kapeakatsoisuutta.

 

Meidän tulisi muutenkin käyttää kaupungissamme enemmän hyväksi paikkatietoa asuinalueiden ominaisuuksista ja asukkaista, sillä silloin voimme räätälöidä asuinalueiden palveluita asukkaiden tarpeiden mukaan. Näin luodaan Kotkasta asukasystävällinen kaupunki meille kaikille ja tehostetaan palvelujen käyttöä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että pyrimme turvaamaan lähipalvelut lapsille ja vanhuksille. Talousongelmien runtelemassa Kotkassa meidän täytyisi saada enemmän irti resursseistamme. Tämä ei tarkoita palvelujen leikkaamista tai lisäämistä vaan yksinkertaisesti sitä, että hyödynnämme mahdollisuuksiamme enemmän.

 

Meillä voi olla Kotkassa edessä kouluverkon supistamista myös tulevaisuudessa, jos kaupungin kehityssuuntaa ei saada käännettyä. Ennen lakkauttamista tulisi kuitenkin pohtia keinoja tehostaa koulukiinteistöjen käyttöä. Lakkauttamisen sijaan kehitetään mieluummin kouluista innovatiivisia yhteispalvelupisteitä, joista lähialueiden asukkaat voivat hakea esimerkiksi ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita. Tuleva sote-uudistus voi tarjota kouluille uusia mahdollisuuksia tuottaa sote-palveluja lähellä asukkaita. Uhkana sote-uudistuksessa tosin on se, että tieto paikallisista ominaisuuksista ei ohjaa suunnittelua, kun palvelujen tuottamisvastuu siirtyy maakunnille. Vaarana onkin ylipaikallinen suunnitttelu. Mutta tämä ei kuitenkaan poista sitä asiaa, että miksi kouluissa ei voisi toimia nykyistä enemmän myös yhdistyksiä ja muuta toimintaa? Tilajärjestelyillä tämän luulisi olevan mahdollista. Eikö nyt viimeistään olisi vuoro nähdä koulut enemmänkin mahdollisuuksina kuin taloudellisina uhkina?

 

Sote-uudistus on oma lukunsa siinä, miksi kiinnostuin lähtemään mukaan politiikkaan. Olen kritisoinut aiemmin muun muassa sitä, että Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmien pohjalla olevat menetelmät eivät ymmärrä paikallisia erityispiirteitä eikä esimerkiksi sitä, että Kymenlaakso on kaksinapainen maakunta toisin kuin monet muut maakunnat Suomessa. Erilaisuus edellyttäisi maakunnille nykyisiä suunnitelmia suurempaa vastuuta sote-uudistuksessa. Sote-uudistus onkin esimerkki siitä, että terve järki tuntuu valitettavan usein olevan taka-alalla päätöksenteossa. Politiikassa tulisi osata antaa tilaa asiantuntemukselle silloin, kun sitä on tarjolla tai kun sitä tarvittaisiin.

 

Tutustu tarkemmin ajatuksiini näiden sivujen välilehdistä vaaliteemat ja ajatuksiani Kotkasta. Alla löydät tiivistetysti tietoa työkokemuksestani akateemisessa maailmassa.

TYÖKOKEMUKSENI

Toimin tällä hetkellä erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksen luonnonvarat ja maaseudun kehittäminen -ryhmässä. Väittelin alkukesällä 2015 aluekehityksen aika-tila riippuvuuksista talousmaantieteessä. Olen erikoistunut aluerakenteen ja aluekehityksen tutkimukseen ja sosioekonomiseen mallintamiseen. Ydinosaamiseni keskittyy geospatiaaliseen mallintamiseen ja simulointiin sekä geoinformatiikkaan. Yleisenä tavoitteena tutkimuksissani on kehittää innovatiivisia tehokkaita ratkaisuja alueiden kehityksen tueksi.

 

Olen julkaisut yli 45 tutkimusta kansainvälisissä ja kansallisissa referee-arvioiduissa lehdissä. Näiden lisäksi muita tieteellisiä julkaisuja on noin 100. Opetan sivutoimisesti mm. Itä-Suomen yliopistolla sekä CSC:llä geospatiaalista mallintamista. Parhaillaan haen talousmaantieen dosentuuria Itä-Suomen yliopistosta. Vedän sivutoimisesti myös Stekniikka analyysitoimistoa, joka harjoittaa pienimuotoista konsulttitoimintaa.

 

Olen myös mukana aktiivisesti yhdistystoiminnassa ja toimin Maaseudun uusi aika -yhdistyksen varapuheenjohtajana. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää maaseutututkimusta, tutkijoiden ja kehittäjien vuorovaikutusta ja siten tukea maaseudun kehittämistä osana suomalaista yhteiskuntaa.

TUTKIJA

Joensuun yliopisto - 2007 - 2010

Talousmaantieteen tutkimusta ja tilastomenetelmien opettamista.

 

Vapaa-aikani kuluu perheen ja 2-vuotiaan pojan kanssa. Jos aikaa jää, löytää minut

golf-kentältä, lenkiltä, kalastamasta tai penkkiurheilemasta.

ERIKOISTUTKIJA

Luonnonvarakeskus - 2013 -

Talousmaantieteellistä tutkimusta. LIsäksi työhöni kuuluu rahoitushankkeiden kirjoittamista sekä maaseudun tutkimusta ja kehittämistä.

TUTKIJA

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu - 2011 - 2012

Nuorten hyvinvoinnin tutkimusta palkitussa Voi hyvin nuori -hankkeessa..

TUTKIJA

Kansainvälinen soveltavan systeemianalyysin instituutti, Itävalta - 2010 - 2011

Talousmaantieteen tulevaisuustutkimusta.

Muista äänestää uutta näkemystä ja osaamista valtuustoon!

Copyright @ All Rights Reserved